Miten käyvät Medvedeviltä ihmisoikeudet?
Venäjän uusi presidentti Dmitri Medvedev kiirehti vakuuttamaan, että hänen valtakaudellaan kansalaisvapaudet ja laillisuus olisivat valtiovallan erityisen huolenpidon kohteina. Hän ilmoitti pyrkivänsä tekemään Venäjästä vihdoin oikeusvaltion, jossa tuomioistuimille taattaisiin riippumattomuus toimeenpanovallasta. Painotus oli selvästi toinen kuin Vladimir Putinilla tämän todettua ensimmäisen presidenttikautensa alussa, että venäläiset joutuvat vastedes elämään "lain diktatuurissa".
Putinilla ei ollut käsitystä oikeusvaltion olemuksesta. Oikeusvaltiossa lait säädetään palvelemaan yhteiskuntaa ja kansalaisia, ei orjuuttamaan heitä niin kuin tsaarien Venäjällä.
Yksityisen kansalaisen kannalta Euroopan yhdentymisen merkittävin saavutus on ollut Ihmisoikeustuomioistuimen perustaminen 1949 toimintansa aloittaneen Euroopan neuvoston yhteyteen. Ensimmäisen kerran historiassa yksityinen kansalainen on voinut haastaa oman valtionsa ja sen viranomaiset kansainväliseen tuomioistuimeen. Meistä suomalaisistakin tuli kansainvälisen oikeuden subjekteja 1989, kun Suomi vihdoin liittyi viimeisenä läntisenä demokratiana Euroopan neuvostoon (Puolueettomat Sveitsi ja Ruotsi olivat olleet EN:n jäseninä vuodesta 1949 - samoin kuin Turkki! ). Venäjän federaatio seurasi vuonna 1996.
EN:n perustajaisien lähtökohtana oli vankka usko siihen, etä valtiovallan ensisijaisena tehtävänä on vapauden ja perusoikeuksien turvaaminen lain edessä yhdenvertaisille kansalaisille. Samalla sen velvollisuus on tukea ja rohkaista vapaata järjestötoimintaa vireän kansalaisyhteiskunnan perustaksi. He halusivat varmistaa, etteivät hallitukset voisi enää säätää ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia rajoittavia lakeja.
Uusi Eurooppa kääntäisi näin selkänsä tyrannialle.
Ihmisoikeustuomioistuimesta tuli meidän yhteinen turvamme – viimeinen valitusaste, johon vetoamalla tiedämme saavamme oikeutta ehdottoman riippumattomilta tuomareilta.
Putinin Venäjä näyttäisi pyrkineen tieten tahtoen halvaannuttamaan tuomioistuimen työskentelyn. Siten se on ollut vaarantamassa myös suomalaisten ihmisoikeuksien suojan.
Viime vuoden lopulla tuomioistuimen kirjoissa oli yli 100.000 oikeustapausta odottamassa käsittelyä. Vuoden aikana oli saatu päätökseen 1.735 juttua. Toisin sanoen kestäisi yli 50 vuotta ennen kuin juttusuma olisi purettu – edellyttäen ettei uusia tapauksia enää ilmaantuisi. Vuosituhannen vaihduttua tuomioistuimen henkilöstö on kaksinkertaistettu, sen budjetti nostettu 30 miljoonasta 53:een miljoonaan euroon. Hyvää tahtoa ei ole puuttunut Euroopan neuvostolta, jonka toimintaa on vastaavasti jouduttu supistetamaan. Siitä huolimatta tuomioistuin on ’romahtamassa juttutaakan alle’, niin kuin Terry Davis, EN:n pääsihteeri totesi. Se tehokas toiminta ja tulevaisuus ovat tulleet vaakalaudalle.
Niin ei tarvitsisi käydä, sillä suuri osa jutuista on luoteeltaan samanlaisia ja voitaisiin ratkaista soveltamalla niihin ennakkotapausmenettelyä. Siksi tuomarit liittivät perussopimukseen uuden lisäpöytäkirjan, protokollan no 14. Se virtaviivaistaisi ja nopeuttaisi oikeuskäsittelyä ja auttaisi tuomareita purkamaan juttusuman. Päätösten viipyminen on jo sinänsä vastoin ihmisoikeusjulistusta, jonka mukaan kansalaisilla on oikeus tuomioistuimissa kohtuullisen ripeään käsittelyyn ja nopeaan päätökseen.
Venäjän federaation hallitusta vastaan nostettujen syytteiden määrä oli vuodenvaihteessa paisunut suurimmaksi ja ylittänyt 20.000. ( Turkkia vastaan on käsittelemättä 9.000, Romaniaa 8.000 ja Ukrainaa vastaan 6.000 syytettä. )Juuri niiden etujen mukaista luulisi olevan käsittelyn jouduttaminen. Venäjä on kuitenkin ainoana EN:n jäsenmaana asettunut vastustamaan protokollan hyväksymistä.
Miksi? Koska Strasbourgissa Venäjän viranomaisille tähän mennessä langetetut tuomiot ovat olleet Venäjän hallituksen mielestä "tekopyhiä ja edustaneet kaksinaismoraalia". Liittokansleri Angela Merkel on kertonut yrittäneensä taivuttaa Putinin hyväksymään protokollan. Turhaan.
Entä nyt? Olisiko Dmitri Medvedevin lupaukset otettava vakavasti? Vai pelkääkö hän Putinin tavoin Strasbourgin tuomioistuimen edustamaa laillisuutta eurooppalaisuuden perusarvojen turvana? Vaikka hänen sanoillaan olisikin katetta, emme vielä tiedä kykeneekö hän vaikuttamaan Putinin johtamaan hallitukseen Venäjän tandem-demokratiassa.
Tämän toivoisi tulevan yhdeksi avainkysymyksistä Venäjän ja EU:n suhteissa. Vaarantaahan Moskovan vallanpitäjien jarrutus kaikkien EU-kansalaisten oikeusturvan tukkimalla meiltä pääsyn ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien viimeiseen turvaan. Sama koskee niiden Euroopan neuvoston 20 jäsenmaan kansalaisia, jotka eivät ole EU:ssa. Luulisi tämän riittävän koetinkiveksi, jolla mitataan myös Venäjän tuleva asema Euroopan neuvoston, yhdentymisen äitijärjestön ja eurooppalaisuuden perusarvojen linnakkeen, jäsenenä.

Kommentoi 18 kommenttia