*

Erkki Toivanen

Kansalaiset vastaan euroideologit

”Emme ole yhdentämässä valtioita, vaan kansoja”. Jean Monnet kiteytti yhdentymisen perustavoitteen tuohon lauseeseen. Hän myös tarkoitti, mitä sanoi: Hänen tavoitteenaan oli Euroopan yhteisö, joka edustaisi jäsenmaiden kansalaisten demokraattisesti ilmaisemaa tahtoa. Kun läntisen Euroopan johtajat kokoontuivat Haagiin 1948 aloittaakseen Euroopan unionin rakentamisen, Winston Churchill muistutti heille, että ”Euroopan voi yhdentää vain sen asukkaiden valtaenemmistön sydämessään tuntema toive ja heidän selkeästi ja voimallisesti ilmaisemansa tahto”.

Euroopan yhdentäminen oli aate, joka tuolloin innosti kansalaisia Kanaalin, Juutinrauman, Reinin ja Alppien kahden puolen. Se sytytti myös minussa palavan halun olla suomalaisena toteuttamassa aatetta, jonka perimmäisenä tavoitteena oli turvata rauha ja demokratia tyrannian ja maailmansotien runtelemassa Euroopassa. Valitettavasti siihen ei tarjoutunut kotimaassa mahdollisuutta.

Komission presidenttinä Jacques Delors joutui myöntämään poliittisen yhdentämisen uhmaavan Euroopan perusolemusta. ”Koska se on niin vaikeaa, se vaatii näkemystä, luonteenlujuutta, rohkeutta kansalaismielipiteen edessä ja tehokkaasti toimivia instituutioita”. Delors ei enää edustanut Eurooppa-aatetta, vaan hänen sanansa kertoivat sen korvanneesta ideologiasta. Hän oli valmis patistamaan euroideologit uhmaamaan kansalaismielipidettä.

Seuraukset alkavat olla kaikkien nähtävissä. Uusimpien mielipidemittausten mukaan Lissabonissa hyväksytyn uudistussopimuksen vaatii alistettavaksi kansanäänestykseen yli 70 prosenttia saksalaisista ja briteistä, yli 60 prosenttia ranskalaisista, italialaisista ja espanjalaisista. Hallitukset ovat silti valmiit uhmaamaan kansalaismielipidettä ja kieltäytyvät edes harkitsemasta kansanäänestystä. Selitykseksi he tarjoavat väitteen, että uusi sopimus on luonteeltaan tekninen eikä muuta kansallisvaltioiden ja EU:n toimielinten valtasuhteita niin kuin sitä edeltänyt ’perustuslaillinen’ sopimus olisi tehnyt.

Jokainen ajatteleva eurokansalainen on valmis hyväksymään, että laajentuneen unionin rakenteet on uudistettava ripeästi toimintakykyisiksi. Mutta kun Espanjan pääministeri toteaa, ettei ”uudesta sopimuksesta ole jätetty pois mitään merkittävää” ja Saksan liittokansleri lisää, että ”perustuslain olennainen sisältö on siinä säilytetty” – ja myös oma Astrid Thorsimme myöntää ettei ”mitään alkuperäisestä institutionaalisesta paketista ole muutettu” - niin mitä merkitystä oli ranskalaisten tai hollantilaisten ei-äänillä? Uskotaanko tarkoituksen pyhittävän keinot?

Juopa aatteen ja euroideologian välillä kirkastui minulle kesällä 1994, kun keskustelin EU:n perustuslain suotavuudesta Otto von Habsburgin, vuosikymmenet Eurooppa-liikkeessä mukanaolleen valtioviisaan kanssa. Hän torjui perustuslakihankkeen suoralta kädeltä. ”Euroopalla ei ole kansaa, ei yhteistä poliittista kulttuuria, ei riittävän voimakasta kohtalonyhteyttä eikä yhteisvastuun tunnetta, jotta sen kansalaiset voisivat hyväksyä perustuslain omien lakiensa yläpuolelle”. Hänen mielestään perustuslakiehdotus – jos sellainen erehdyttäisiin laatimaan – tulisi alistaa kaikissa jäsenmaissa yht’aikaa toimitettavaan kansanäänestykseen. Näin sisäpolitiikan vaikutus tulokseen minimoitaisiin ja äänestäjien huomio keskitettäisiin sopimukseen. Ilman kansanäänestystä perustuslakisopimuksella ei voisi olla legitimiteettiä kansalaisten silmissä. Hän lisäsi uskovansa, ettei alunalkaen tuhoon tuomittu hanke silti yhdistäisi, vaan hajottaisi Eurooppaa. ”Manner-Eurooppa on täydellisinä pidettyjen perustuslakien hautausmaa. Uusia ruumiita me emme tänne kaipaa!” Hän osui oikeaan.

Tässä sitä nyt ollaan haudasta ”pääosin koskemattomana säilyneen” perustuslakisopimusvainajan kanssa! Olisiko se hyväksyttävä uudistussopimuksen käärinliinaan verhottuna ilman kansanäänestyksiä muissa jäsenmaissa kuin Irlannissa tai Tanskassa? Euroideologit kiirehtivät leimaamaan häiriköiksi ne Eurooppa-aatteelle omistautuneet kansalaiset, joiden mielestä perustajaisät kuten Monnet ja Churchill olivat oikeassa uskoessaan, ettei yhdentymisellä ole tulevaisuutta ilman kansalaisten valtaenemmistön selkeästi ja voimallisesti ilmaisemaa tahtoa.

Eikö euroideologien tulisi vihdoin pysähtyä kuuntelemaan, mitä Eurooppa-aatteen kannattajilla on sanottavanaan nykyisestä kehityksestä. Ei tarvitse lukea eurobarometrin mielipidemittauksia aistiakseen sen voimistuvan vastenmielisyyden, jota enemmistöt monissa jäsenmaissa tuntevat yhdentymistä kohtaan. Siihen ei luulisi olevan varaa edes Brysselissä. Mutta siitähän tuli maalaustaiteessa surrealismin kotikaupunki, missä mikään ei ole sitä miltä se näyttää, ja runoudessa symbolismin kehto, missä sanojen sointu on ollut aina niiden merkitystä tärkeämpi. Euroideologian tyyssijana sen on onnistunut yhdentää kultuuriperinteensä velvoittavat piirteet.

Ehkä meidän on varauduttava hyvissä ajoin sodanjälkeisessä tilanteessa syntyneen Eurooppa-aatteen hiipumiseen ja myönnettävä, että 1950-luvulla syntynyt yhdentymismalli on aikansa elänyt – ja ettei elitistinen euroideologia kykene uudistamaan sitä toimintakykyiseksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

suvituuli (nimimerkki)
Juuri nain. On taysin kasittamatonta tama koko Eun pakottaminen yhteen muottiin. Mita uusi perussopimus/perustuslaki osaltaan ajaa. On aivan selvaa, etta loyhavaltioiden valinen talousliitto ilman poliittisen yhdistymisen haittavaikutuksia (=demokratian rappio) ajasi euroopan - ja ennen kaikkea eurooppalaisten - etuja hyvinkin. Niin tai nain. Kansanaanestysten valttamaminen ei poliittiselta eliitilta ole pelkastaan haikailematonta royhkeytta ja kansalaisten mielipiteen halveksemista. Se on suorassa ristiriidassa edustuksellisen demokratian hobbesilaisen perusajatuksen kanssa: edustajat (kansanedustuslaitoksessa) edustavat kansaa valtakirjalla, eivatka he voi tuota valtaa siirtaa muualle (EU) kysymatta vallan varsinaisilta omistajilta, kansalta, oikeutta tahan siirtoon.
vpaicco (nimimerkki)
Kulttuuri puuttuu EUsta. Alunperinkään EU:n peruspilareihin ei kuulunut kulttuuri eikä uskontoon liittyvät asiat. Se osoittaa,ettei nykypäivän EU-poliitikot tiedä eikä tunne kansalaisten käsityksiä ja sisäisiä tuntoja. Ei politiikka ja poliitikot yhdistä kansoja.Sen voi ainoastaan tehdä yhteinen kulttuuritausta.Ja kun koko EU-aluetta mietitään,yhdentyminen on mahdotonta. Tulisi tehdä kysely,mitä Euroopassa asuvat ihmiset haluavat tältä EU:lta? Vastaus voisi olla yllättävä. vpaicco
iivonen (nimimerkki)
Ehkä meitä tulisi verottaa enemmän, jotta meille voitaisiin järjestää enemmän keskushallinto-myönteistä propagandaa? Näin saataisiin kansojen enemmistöt luopumaan demokratiasta heidän itsensä sitä huomaamatta. Maailman #1 supervalta on vaihtamassa demokratiaa fasismiin. Idän suurvallat eivät ole demokratiaa nähneetkään. Miten käy Euroopalle? Toivon parasta ja pelkään pahinta. Viime vuosina on tapahtunut kaikkea muuta kuin positiivista kehitystä.
Pete2 (nimimerkki)
Tosiasiallisesti EU ei ole koskaan ollut demokraattinen, enkö usko sen koskaan sitä olevankaan. Enkä usko sen sitä oikeasti haluavankaan. Eurooppa on aina koostunut eri kansoista, joita on yritetty yhdistää Caius Julius Ceaserin ajoista lähtien. Aina on mennyt pieleen. Euroopan ainoa toimiva malli on kansallivaltiot, olkoompa tämä poliittisesti kuin epäkorrekti ajatus tahansa, tämä on totuus. Tämä ei ole USA jossa on yksi kulttuuri mereltä toiselle, vaan äärimmäisen kulttuurivaihtelun maanosa jolla on rikas historia. Olen ylpeä eurooppalaisuudestani, sillä nykyään en enää voi olla ylpeä suomalaisuudestani. Ylpeä en ole EU:sta enkä Suomesta.
tapioneva (nimimerkki)
Mitä "kulttuuria" kuuluu tulliliittoon tai maatalouspoliittiseen monopoliin? Mitä "kulttuuria" edellytetään sotilasorganisaatiolta, kuten NATO:lta? Vaskipuhallinten soittoako? Kyllä kulttuuri kehittyy aivan muilla forumeilla kuin niillä, jotka on jo niitattu yhteiseksi. Ehdotan, että ranskalaiset opettelevat syömään puikulaperunoita, kirnupiimää sekä HK Bleauta tai Atria Rossoa.
LassiHippeläinen (nimimerkki)
Eurooppa on ainoa maanosa, jossa kansallisvaltiot voisivat toimia. Muualla maailmassa rajat on vedetty siirtomaa-ahneuden mukaisesti asukkaiden kansallisuudesta piittaamatta. Euroopassa kansojen ja valtioiden rajat ovat melko lähellä toisiaan - kahden verisen maailmansodan "järjestelyiden" jälkeen. Ehkä siinä olisi jokin eurooppalaisuuden ydinasia? Tosin EU:n suurin pulma liittyy juuri kansallisvaltioihin. Komissaarit eivät periaatteessa edusta maitaan, mutta käytännössä sitä vaaditaan. Se kangistaa hallintoa. Komission toimivuuden kannalta olisi parempi, että toimeenpanovalta erotettaisiin kansallisesta edunvalvonnasta. Pitäisikö EU:lle nimittää antiikin Rooman mukaiset kansantribuunit? Heidän tehtävänsä olisi pysäyttää veto-oikeudella päätökset, jotka aiheuttavat kohtuuttomuuksia. Jokainen jäsenmaa saisi tribuuninsa, ja vetoon riittäisi määrävähemmistö. Uusi elin ei tietenkään poistaisi poliittista peliä, mutta ainakin se vapauttaisi komissaarit tekemään oikeita töitään. Heidät voitaisiin valita pätevyyden eikä kansallisuuden mukaan, ja komission kokoa säätäisi todellinen tarve eikä valtioiden määrä.
KooAa (nimimerkki)
Muutoksen nopeus estää sen onnistumisen. Epäilisin että yhteisen perustuslain kansan suosion saaminen vie enemmin kuin yhden sukupolven ja jos sitä yritetetään nopeammin vaikutus on enemmin negatiivinen kuin positiivinen pitkällä tähtäimellä.
pkauppi (nimimerkki)
Erkki Toivanen viittaa kirjoituksessaan entiseen ryhmäkollegaani Otto von Habsburgiin. Olen suuresti arvostamani von Habsburgin kanssa samaa mieltä siitä, että perustuslailliset sopimukset pitäisi asettaa euroopanlaajuisen kansanäänestyksen kohteeksi. Perustuslaillisessa konventissa tehtiin tällainen esitys, jota itsekin tuin. Ongelmana kuitenkin on, että tällainen kansanäänestys voisi olla vain suuntaa-antava. Niin kauan kun EU on kansainvälisoikeudellisesti jäsenvaltioiden välinen sopimus, tällaiselle ylikansalliselle kansanäänestykselle ei voida antaa juridista sitovuutta. Mutta neuvoa-antavanakin tällainen, EU:n laajuinen gallup perustuslaillisen sopimuksen hyväksyttävyydestä kansalaisten silmissä olisi arvokas.
tapioneva (nimimerkki)
pkauppi: Erkki Toivanen viittaa kirjoituksessaan entiseen ryhmäkollegaani Otto von Habsburgiin. Olen suuresti arvostamani von Habsburgin kanssa samaa mieltä siitä, että perustuslailliset sopimukset pitäisi asettaa euroopanlaajuisen kansanäänestyksen kohteeksi. * Eikö esimerkiksi Saksan liittotasavallassa kansanäänestely ole perustuslaitonta? Miten valtioliitto-EU voi olettaa, että on olemassa 27 Euroopan unionin jäsenvaltion ja niiden kansalaisten lisäksi vielä joku Euroopan unionin kansa. pkauppi: Perustuslaillisessa konventissa tehtiin tällainen esitys, jota itsekin tuin. Miten kansanäänestys voi ohittaa päätökstentekomenetelmänä Euroopan parlamentin, Euroopan unionin komission ja ministerineuvoston? pkauppi: Ongelmana kuitenkin on, että tällainen kansanäänestys voisi olla vain suuntaa-antava. Niin kauan kun EU on kansainvälisoikeudellisesti jäsenvaltioiden välinen sopimus, tällaiselle ylikansalliselle kansanäänestykselle ei voida antaa juridista sitovuutta. * Tällöin kyse ei ole kansanäänestyksestä, referendumista, vaan lähinnä julkisesta mielipidetiedustelusta. pkauppi: Mutta neuvoa-antavanakin tällainen, EU:n laajuinen gallup perustuslaillisen sopimuksen hyväksyttävyydestä kansalaisten silmissä olisi arvokas. * Ongelmaksi muodostunee se, että 27 jäsenvaltion parlamenttien ohi vetoaminen "mies- ja ääni" -periaatteeseen saatettasiiin nähdä loukkaukseksi suvereniteetteja vastaan.
suvituuli (nimimerkki)
pkauppi kirjoittaa, "perustuslailliset sopimukset pitaisi asettaa euroopanlaajuisen kansanaanestyksen kohteeksi", seka " mutta neuvoa antavanakin tallainen, EUn laajuinen gallup perustuslaillisen sopimuksen hyvaksyttavyydesta kansalaisten silmissa olisi arvokas". Vaarin! Vaarin! Pkauppi katsoo asiaa kokonaisuuden, euroopan, kannalta. Demokratian kannalta tallaista kokonaisuutta ei ole. Demokratia lahtee alaalta. Yksittaisesta ihmisesta. Jotka yhdessa ovat hyvaksyneet omien maidensa perustuslait. Valta taman asian muuttamisesta kuuluu meille. Pkaupin kaipaamaa juridista sitovuutta haetaan esim uuteen perussopimukseen sisaltyvalla EUn oikeushenkilo-maaritelmalla. Eli tulevaisuudessa voi oikeudessa (missa?) olla vastakkain Suomen valtio ja EU. Yrittaako pkauppi sanoa, etta jos sitten jarjestettavassa euroopanlaajuisessa kansanaanestyksessa euroopan kansalaisista 90% kannattaisi perustuslakia, mutta suomalaisista 99% vastustaisi sita, niin meidan pitaisi taman vuoksi hyvaksya omasta perustuslaistamme luopuminen? Tallainen ajattelu on ainoastaan mahdolista hylkaamalla vallan kuuluminen kansalaisille meidan vapaaehtoisesti muodostamissa ja hyvaksymissa yhteisoissa, Nykyisissa yksittaisissa eurooppalaisissa valtioissa. Mita tulee pkaupin kaipaamaan Eu-laajuiseen neuvoa-antavaan galluppiin, niin siihen ei tarvita kansanaanestysta. Lehdet ovat olleet viime vuodet taynna galluppeja, joista tehtavissa oleva johtopaatos on selva. Suuri enemmisto eurooppalaisista ei hyvaksy EUn vallan kasvua eika euroopanlaajuista perustuslaki/perussopimusta. Tama vaan on pkaupin kannalta vaara vastaus. Mutta eihan se demokratian halveksijoita haittaa...
tapioneva (nimimerkki)
suvituuli: Tama vaan on pkaupin kannalta vaara vastaus. Mutta eihan se demokratian halveksijoita haittaa... * Demokratia on näkökulmakysymys. Pkauppi kuuluu Euroopan kansanpuolueeseen http://www.epp-ed.eu/home/fi/default.asp?lg1=fi . Sen näkökulmasta eri mieltä oleminen on kärjekästä nurkkapatriotismia, jonka aika, hyvinvointi ja Euroopan unionin sisämarkkina aikanaan hoitaa "unhojen yöhön". Demokratia puhtaimmillaan on enemmistön diktatuuria. Kyse on siitä, miten hallinnollisesti määritellään se pinta-ala tai asuma-alue, jolla demokrastiaa harjoitetaan: missä väestöstä tai väestöistä on muodostettavissa kansanvaltainen kokonaisuus: kansa. * Kysymys on Suomessa akuutti esimerkiksi kunnallishallinnon osalta, kun 416 kuntaa on liikaa ja 200-250 olisi sopivasti, jotta terveyskeskukseen olisi ne 15 000 - 20 000 asukasta.
suvituuli (nimimerkki)
Demokratia ei ole "puhtaimmillaan enemmiston diktatuuria" vaikka niin kirjoitattekin. Se on sita pahimmillaan. Perustuslain yhteydessa ei sentaan ole tarvetta ajatella sita kiveen kirjoitettuna Mooseksen lakina tai edes USAn perustuslain kaytannossa muuttumattomuutena, ja 'founding fathers'ien' ajatuskulkujen ymmartamisen yrittamisesta ja tulkinnasta. Tietty pysyvyys ja hitaammin muutettavuus perustuslaissa on. Kaytannossa se tarkoittaa sita, etta sita ei pida muuttaa 51% aanten enemmistolla. Tarvitaan suurempaa yksimielisyytta. Tassa mielessa esim. Suomen lakien vanhat 5/6 maara-enemmisto vaatimukset tai EUn (tahanastinen) kaikilta valtioilta vaadittava - eika maaraenemmistoon perustuva ratifiointi, palvelee tata tarkoitusta . Ja kylla. Tama hidastaa prosessia. Mutta se sopii perustuslain ja demokratian luonteeseen, joka on, kuten aiemmin olen todennut, evolutionaarinen, ei revolutionaarinen. Demokratian perusyksikko ei myoskaan ole "kansa", niin kuin kirjoitatte. Se on yksittainen ihminen. Jotka vapaaehtoisesti kuuluvat yvaksymaansa yhteisoon, jota demokraattisesti hallitaan. Tama yksikko voi olla kyla, kunta, valtio, liittovaltio, jne. Toki usein ajattelemme kansallisvaltioita, jotka muodostuvat kansojen perustalta. Mutta tamakin on tana paivana vanhanaikaista varsinkin suurissa euroopan valtioissa, joissa siirtolaisten osuus on mittava. Se, etta marokkolaisella on Ranskan passi, ei tee hanesta ranskalaista. Kyllakin Ranskan kansalaisen, vaikka virallinen tulkinta haluaa sen toisin nahdakin. Samoin englantilaiset edes itse eivat osaa maaritella englantilaisuutta puhumattakaan etta he haluaisivat olla britteja. Amerikkalaiset sentaan tunnustavat olevansa amerikkalaisia, mutta samaan hengenvetoon jatkavat olevansa irlannin-amerikkalaisia, tai italian-amerikkalaisia viitaten siihen kansaan, johon he perimansa mukaan samaistuvat, vaikka kaytannossa ovatkin amerikkalaisia. Siis demokraattisesti hallinnoidun USAn kansalaisia. Toistan vielakin sen, etta demokratia ei ole nakokulmakysymys. Suomen perustuslaki ei ala vahingossa seuraavasti: "Valta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopaiville kokoontunut eduskunta." Siina todetaan vallan omistajiksi meidat, Suomen kansalaiset. Ja todetaan myos valitsemamme vallankayton menetelma, edustuksellisuus. Kansanedustajat toimivat siis meidan antamallallamme 'valtakirjalla", jonka me voimme ottaa vaaleissa heilta pois. Ja tahan liittyy - ja joka on oman perustuslakimme taustalla oleva perusta - hobbesilaisen demokratian ajatus, jota voimakkaasti kannatan ja allekirjoitan. Valtakirjalla toimivien vallanhaltijoiden (kansanedustajien) oikeuteen ei kuulu antaa tuota valtaa jollekin muulle taholle (EUlle). He ylittavat talloin valtuutuksensa, koska seuraavissa vaaleissa voimme kylla aanestaa heidat pois vallasta, mutta emme enaa saa tuota valtaa takaisin. Tallaista perustavaalaatua kysymyksesta voimme paattaa vain me, tuon vallan omistajat, kansalaiset itse. Kansanaanestyksessa.
tapioneva (nimimerkki)
suvituuli: Demokratia ei ole "puhtaimmillaan enemmiston diktatuuria" vaikka niin kirjoitattekin. Se on sita pahimmillaan. * Demokratia ilman sitä RAJOITTAVIA tapoja, instituutioita, perustuslakeja jne. on juuri enemmistön diktatuuria, jossa kaksi voi tehdä kolmannelle mitä tahansa kansanvallan nimissä. suvituuli: Perustuslain yhteydessa ei sentaan ole tarvetta ajatella sita kiveen kirjoitettuna Mooseksen lakina tai edes USAn perustuslain kaytannossa muuttumattomuutena, ja 'founding fathers'ien' ajatuskulkujen ymmartamisen yrittamisesta ja tulkinnasta. * Valtio on suuri poppoo, joka tarvitsee ajattelun vakiomista. Muutoin yksi tekee yhtä ja toinen sitä vastaan toista. Verovarat hukkaantuvat tyhjäkäyntiin. suvituuli: Tietty pysyvyys ja hitaammin muutettavuus perustuslaissa on. Kaytannossa se tarkoittaa sita, etta sita ei pida muuttaa 51% aanten enemmistolla. Tarvitaan suurempaa yksimielisyytta. Tassa mielessa esim. Suomen lakien vanhat 5/6 maara-enemmisto vaatimukset tai EUn (tahanastinen) kaikilta valtioilta vaadittava - eika maaraenemmistoon perustuva ratifiointi, palvelee tata tarkoitusta . * Euroopan unioni on valtioliitto eikä liittovaltio. Siksi on noudatettava kansainvälisten sopimusten hyväksymiseen ja toimeenpanoon liittyviä säädöksiä. suvituuli: Demokratian perusyksikko ei myoskaan ole "kansa", niin kuin kirjoitatte. Se on yksittainen ihminen. Jotka vapaaehtoisesti kuuluvat yvaksymaansa yhteisoon, jota demokraattisesti hallitaan. Tama yksikko voi olla kyla, kunta, valtio, liittovaltio, jne. * Valta on viime kädessä väkivaltaa ja valtio on väkivallan monopoli. Ellei valtio olisi väkivallan monopoli, ei voisi voimaansaattaa lakejaan. Valtion tai kunnan jäsenyys ei ole vapaaehtoista. Kansanvalta eli demokratia on kansan valtaa. Ei ole kansanvaltaa ilman kansaa. suvituuli: Toki usein ajattelemme kansallisvaltioita, jotka muodostuvat kansojen perustalta. Mutta tamakin on tana paivana vanhanaikaista varsinkin suurissa euroopan valtioissa, joissa siirtolaisten osuus on mittava. * Kaikki valtiot perustuvat sille, että on olemassa alamaisuus (kuningaskunnat ja keisarikunta) tai kansalaisuus (tasavalta) eli on olemassa tapa määritellä yhteisön jäsenet, jotka päättävät. suvituuli: Se, etta marokkolaisella on Ranskan passi, ei tee hanesta ranskalaista. * Ranskan kansalainen ei ole Marokon alamainen, ellei kyse ole kaksoiskanslaisuudesta, Entisellä marokkolaisella ranskalaisena on samat oikeudet muuttaa Ranskaa kuin muillakin. suvituuli: Kyllakin Ranskan kansalaisen, vaikka virallinen tulkinta haluaa sen toisin nähdäkin. * Marokkolainen voi olla ranskalainen siinä, missä elsassilainen saksalainen tai bretagnelainen. Venäläinen tataari voi olla suomalainen niin kuin venäjänsuomalainen jne. saatuaan kansalaisuuden. suvituuli: Samoin englantilaiset edes itse eivat osaa maaritella englantilaisuutta puhumattakaan etta he haluaisivat olla britteja. * Englantilaiset ja walesilaiset osaavat määritellä paremmin brittiläisyytensä paljon selkeämmin kuin skotit. suvituuli: Amerikkalaiset sentaan tunnustavat olevansa amerikkalaisia, mutta samaan hengenvetoon jatkavat olevansa irlannin-amerikkalaisia, tai italian-amerikkalaisia viitaten siihen kansaan, johon he perimansa mukaan samaistuvat, vaikka kaytannossa ovatkin amerikkalaisia. Siis demokraattisesti hallinnoidun USAn kansalaisia. * Tämän takuuna on usko perustuslakiin ja korkeimpaan oikeuteen. suvituuli: Toistan vielakin sen, etta demokratia ei ole nakokulmakysymys. Suomen perustuslaki ei ala vahingossa seuraavasti: "Valta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopaiville kokoontunut eduskunta." * Demokratia on määrittelykysymys. Jos käytettäisiin kreikan kielen asemesta suomen kieltä ja puhuttaisiin kansanvallasta, olisi asia useammalle suomenkieliselle selkeämpi. suvituuli: Siina todetaan vallan omistajiksi meidat, Suomen kansalaiset. Ja todetaan myos valitsemamme vallankayton menetelma, edustuksellisuus. Kansanedustajat toimivat siis meidan antamallallamme 'valtakirjalla", jonka me voimme ottaa vaaleissa heilta pois. * Niinpä. suvituuli: Ja tahan liittyy - ja joka on oman perustuslakimme taustalla oleva perusta - hobbesilaisen demokratian ajatus, jota voimakkaasti kannatan ja allekirjoitan. Valtakirjalla toimivien vallanhaltijoiden (kansanedustajien) oikeuteen ei kuulu antaa tuota valtaa jollekin muulle taholle (EUlle). He ylittavat talloin valtuutuksensa, koska seuraavissa vaaleissa voimme kylla aanestaa heidat pois vallasta, mutta emme enaa saa tuota valtaa takaisin. * Valtiolla on mahdollisuus tehdä valtiovaltaansa rajoittavia kansainvälisiä sopimuksia. Sopimuksista pääsee eroon irtisanomalla ne ja liittovaltioista pääsee eroon eroamalla liittovaltioista. Euroopan unioni ei ole liittovaltio, vaan valtioliitto. Se ei ole valtio, vaan sopimusjärjestelmä. Euroopan unioni ei ole oikeushenkilökään niin kuin Jurvan kunta tai Suomen tasavalta. suvituuli: Tallaista perustavaalaatua kysymyksesta voimme paattaa vain me, tuon vallan omistajat, kansalaiset itse. Kansanaanestyksessa. * Kansanäänestys on valtiopäivien kanssa kilpaileva päättämismenetelmä. Jos asioista on erimielisyyksiä, pitää järjestää ennen aikaiset vaalit. Näin kansanedustajaehdokkaat voivat selittää kantansa ja valistaa äänestäjiään.
SIMO PERTTULA (nimimerkki)
Titon johtama Jugoslavia oli euroopan kokeilu eri kansallisuuksien , kulttuurien ja kansalaisten EU:sta ! Siellä, ei kysytty kansalaisten mielipidettä. Kuinka kävi? Koko pienoismalli EU:sta hajosi verisesti, omiin ristiriitoihinsa ! Kysyttäköön nyt eri kansojen kansalaisten mielipide yhteisestä Perustus Uudistuksesta, vai mikä se on. Kiitos Toivanen , kun avaat silmiä "sokeilta" !
tapioneva (nimimerkki)
SIMO PERTTULA: Titon johtama Jugoslavia oli euroopan kokeilu eri kansallisuuksien , kulttuurien ja kansalaisten EU:sta ! Siellä, ei kysytty kansalaisten mielipidettä. Kuinka kävi? * Jugoslavia oli turvallisuusyhteisö, joka muodostettiin, ei vasta Titon aikana, vaan jo 1918. Se palveli slaavien tarpeita suhteessa turkkilaisiin/islamilaisuun ja toisaalta suhteessa itävaltalaisiin/germaaneihin. Jugoslavia oli luonnollisempi valtio kuin mitä sen purkautuminen osoitti. Purkautumisessa kannustajina olivat Itävalta ja Saksa, joiden osuus sloveenien ja kroaattien toimintaan on vielä osoittamatta ja riittävästi julkistamatta. Jugoslavian purkaminen osatekijöihinsä mahdollistaa sen liittämisen euroon ja Euroopan unioniin. Jos Jugoslavia olisi säilynyt itsenäisenä, Euroopan unionin ja EMU:n laajentaminen sen entiselle alueelle ei ehkä olisi ollut mahdollista. Lisäksi Jugoslavialla olisi ollut suhteet myös Venäjään, mitä ei voi sanoa Sloveniasta, Kroatiasta jne. Jugoslavian sota oli EU:lle edullinen ja erittäin edullinen Itävallalle ja Saksalle, koska vastuun voimatoimista kantoi Yhdysvallat. Edullinen Jugoslavian purkautuminen oli myös eurooppalaiselle NATO:lle. * Jugoslavia suojasi maan Neuvostoliitolta. Jugoslavia tosin osallistui Kreikan sisällissotaan sekä tavallaan sotki niin Britannian kuin Neuvostoliitonkin sopimaa Euroopan jakoa, jossa Kreikka kuului lännelle, mutta Tshekkoslovakia idälle. * Jugoslavia oli oikeastaan Albanian kaltainen geopoliittinen poikkeama. Romaniakin oli erilainen, mutta ei niin jyrkkä poikkeama kuin Albania tai Jugoslavia.
ilmari 1 (nimimerkki)
Entäpä entinen Neuvostoliitto. Yhteinen kieli ja yhteinen aate, mutta ei vaan toiminut. Kansallisvaltio on ainoa toimiva ihmisten yhteenliittymä. Sen on historia osoittanut ja tulee osoittamaan aina uudelleen. Annetaan baskeille, katalaaneille, Kosovolle jne. "oma tupa ja oma lupa", niin kyllä se siitä!
heikkirönkkö (nimimerkki)
-Yhdessäkään EU-maassa ei ole pienen vähemmistön kieltä määrätty kaikille yhteiseksi kieleksi, sanoi Lennart Meri torjuessaan Viron venäjäläisten vaatimukset vähemmistöasemasta.
tapioneva (nimimerkki)
heikkirönkkö: -Yhdessäkään EU-maassa ei ole pienen vähemmistön kieltä määrätty kaikille yhteiseksi kieleksi, sanoi Lennart Meri torjuessaan Viron venäjäläisten vaatimukset vähemmistöasemasta. * Lennart Meri ei ole ilmeisesti käynyt tutustumassa asiaan Suomessa, joka on EU-maa. Viron venäläisten ei tarvitsisi kuin vaatia Suomen kielilainsäädäntö voimaan Virossa niin asia olisi kunnossa. Vironvenäläisiä ei ole 5,5&:ia niin kuin suomenruotsalaisia, vaan noin 30%. http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenruotsalaiset http://fi.wikipedia.org/wiki/Viron_ven%C3%A4l%C3%A4iset * Jos noudatettaisiin suomalaisia käytäntöjä niin Viro olisi kaksikielinen maa ja virolaiset opiskelisivat toisena kotimaisena kielenä venäjää niin kuin silloin, kun Eestin Sosialistinen Neuvostotasavalta oli Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton täysjäsen eli osa "kovaa ydintä". Lennart Meri osaa venäjää päinvastoin kuin nuorimmat poliitikot. * http://fi.wikipedia.org/wiki/Lennart_Meri On Suomen etu, että Baltian liberaalipoliitikot jatkavat Venäjä-kriittistä politiikkaansa, koska se tuo Suomelle kauppapoliittista etua: satamissa on liikennettä, työtä ja toimeentuloa. Balttilaisen NATO:n tuottama ongelma Suomelle on se, että koska NATO:n nettomaksajat pitävät Baltiaa tavanomaisten aseiden osalta sotilaallisena tyhjiönä, Suomen pitäisi liittoutumattomana maana ottaa vastuu myös balttilaisen NATO:n puolustamisesta Suomenlahdella. Tämä aiheuttaa puutteita koko muun Suomen puolustamisessa. Virolaisten kannattaisi puhumisen sijaan laajentaa asevelvollisuuttaan ja ryhtyä veronalennusten sijasta varustelemaan.
Teuvo Turunen (nimimerkki)
Tuntuu todella oudolta, että kaikki 480 miljoonaa eu kansalaista,perehtyisivät eu ,n perustuslakiin. Kun otatte Googlesta esiin eu,n perustuslain,niin moniko jaksaa sen lukea ?. Puhumattakaan " mokin mummosta ja vaarista " .Mutta olla puolesta tai vastaan voidaan kyllä olla.Lukematta koko lakipakettia.Moni vastustaa ihan vaan periaatteesta,muun lauman mukana.Kun Toni Halme puhui jossain Jakomäen pubissa ulkomaalaisia vastaan,hän sai paljon ääniä. Populismilla monet poliitikot ovat menestyneet. Minusta EU on parasta mitä euroopalle on tapahtunut sitten Pax Romana aikojen. Teuvo Turunen
Nordfolk (nimimerkki)
EU on entisen NL:on huono kopio.
tapioneva (nimimerkki)
Luettu on. Selkeää tekstiä monista asioista, mutta mahdolliset seuraukset hieman jättävät kysymysmerkkejä.
pekkaervamaa (nimimerkki)
Kun suhtautuminen EU:n politiikkaan päätetään ns. "parlamentaarisesti", eli meillä on sattumalta pääministeriksi tullut Vanhanen ja Tehy- huijauksella hallitukseen päässyt Kokoomus (Katainen), niin nämä miehet käytännössä päättävät miten suhtaudutaan Euroopan Unioniin. Kannattaisiko sittenkin harkita, onko ns. parlamentaarinen eli "edustuksellinen ulkoplitiikka" kuitenkaan kovin kestävä idea - presidenttijohtoiseen verrattuna- vaikka median oikeistokolumnistit sitä kehuvatkin. Ihmettelen. Spekulaatiot SDP:n seuraavan kokemattoamn puheenjohjtajan valinnasta (vrt J. Tervo)hirvittävät. Kenethän saamme seuraavaksi vastaamaan Suomen EU-ulkopolitiikasta, se on ilmeisesti täysin SDP:n sisäisistä suhdanteista riippuvaista...Pelottavaa.
juhaiivonen (nimimerkki)
Kansanäänestys on ongelmallinen tällaisissa ylikansallisissa asioissa. Äänestajien todellinen tietämys asioista, mistä he äänestävät, on erittäin vajavainen. Äänestys on yleensä enemmän tunteeseen perustuvaa. Ranskan ei perustuslaille oli lähinnä ei ääni silloiselle hallitukselle ja Chiracille eikä sillä ollut todellisuudessa mitään tekemistä EU:n uuden perustuslain kanssa. Edustuksellisessa demokratiassa kansan valitsema parlamentti voi mielestäni ottaa kantaa näihin asioihin. Jos kansalaisten mielestä parlamentti on toiminut väärin, voidaan edustajat seuraavissa vaaleissa vaihtaa.
tapioneva (nimimerkki)
juhaiivonen: Ranskan ei perustuslaille oli lähinnä ei ääni silloiselle hallitukselle ja Chiracille eikä sillä ollut todellisuudessa mitään tekemistä EU:n uuden perustuslain kanssa. * Tämä on vain yksi tulkinta eikä se selitä, miksi Alankomaissa ei kannatattu EU:n perustuslakisopimuksen hyväksymistä. Ranskassa oli laaja http://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_Lammas * Le mouton noir koostui niin sopimusta kannattaneen Sosialistipuolueen kuin myös Chiracin Union pour un mouvement populaire:n jäseniä. Tätä asiaa ei ole suomenkielisissä tiedotusvälineissä käsitelty laajasti muuta kuin äänestyksen hävinneen osapuolen näkökulmasta.

Toimituksen poiminnat